Vappu – miten minä sen koin
Vappu merkitsee minulle perinteitä, hauskanpitoa hyvässä
seurassa sekä tuhansia kysymysmerkkejä. Ei ole yhtä oikeaa tapaa viettää vappua. On tyypillistä, että vappuna tapahtuu asioita, ihmisiä tulee ja menee, ja sitten se on ohi. Seuraavassa avaan hieman omia muistojani työväen ja opiskelijain juhlasta.
Viides opiskelijavappuni alkoi aattona kello kahdeksan.
Kiirehdin bussilla opiskeluystäväni luokse Mellunmäkeen. Olimme tehneet
vappuaatoksi 15 litran simaerän. Kyseessä oli kotimaisen vappusiman ja
amerikkalaisen hunajaviinin blendi, hienoisella alkoholipitoisuudella siunattu janojuoma.
Otimme siman kantoon ja matkasimme odottavin mielin Ruskeasuolle yhteisen ystävämme asuntoon
vappuaamiaiselle. Tästä erottaa vanhemman tieteenharjoittajan ja fuksin: fiksu
tyyppi lähtee viettämään vappua vatsa täynnä ;)
Aamiaiselta suuntasimme Kaivopuistoon
Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden yhteistyöjärjestö Conduksen
järjestämille vappuskumpille. Kaivarista löytyivät Kopedan muu väki, joukko
aina yhtä viehättäviä hallituslaisia. Sima keräsi kiitosta. Hallitusskumpilta
suuntasimme kohti Mantan lakitusta, vapun virallista starttia. Ihmisiä oli
paikalla tuttuun tapaan varsin kiitettävästi. Manta sai lakkinsa, ja
seuraavaksi olikin vuorossa Senaatintorin portaat. Täältä löytyikin sitten jo
enemmän kotitalouspedagogeja. Siman ehtyessä päätin siirtyä ravitsevan
burritoaterian siivittämänä kohti Käyttiksen yhteisiä aattojatkoja yökerho
Venueen. Yökerhossa oli pimeää, meluista ja epämukavaa, ja katsoinkin parhaimmaksi siirtyä
hyvissä ajoin valmistautumaan vapun päivään.
Vapun päivänä tulee olla paikalla ajoissa, jos
Kaivopuistosta mielii saada asianmukaisen sijan piknikille. Saavuimmekin kello
yhdeksäksi paikalle yhdessä vastustamattoman puheenjohtajamme kanssa. Yhytimme
paikalta myös Conduksen hallituksen viluisen varapuheenjohtajan, joka oli
itseään säästämättä pystyttänyt telttakatoksen Ullanlinnanmäen routaiseen
maahan jo kello kahdeksan. Pitkin päivää Kaivariin saapui lukematon määrä
opiskelijoita. Myös Kopeda edusti tapansa mukaisesti tyylikkäästi. Kyllähän kaikki tietävät, keillä on parhaat eväät... Tapani
mukaan pyörin ja bondasin minkä kerkesin. Kävin myös pyörähtämässä salsayhteisö Salsa Borealisin järjestämillä vappusalsoilla shakkipuiston kupeessa. Erästä kuulua Kopedistia lainatakseni, tanssien tunnelma oli varsin Loca Loca!
Kun ilta saapui, siirryin pitämään ainejärjestöni
lippua pystyssä kolmannelle ylioppilastalolle Kamppiin. Suomi pelasi lätkää ja
me seurasimme sitä valkokankaalta. Jossain vaiheessa uni voitti, ja kaikkeni
antaneena suuntasin kohti kotia, uupuneena mutta onnellisena.
Kesäisin terveisin ja tietty rakkaudella,
Alumnivastaava Antti
Kesäisin terveisin ja tietty rakkaudella,
Alumnivastaava Antti
0 kommenttia:
Lähetä kommentti